Vanhoillislestadiolaisuuden historiaa Haukiputaalla

 

Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden tulo paikkakunnalle

Vanhoillislestadiolainen kristillisyys on vaikuttanut Haukiputaalla 1850-luvulta lähtien. Se on levinnyt Simon ja Kuiva­niemen kautta Iihin. Pian lestadiolaisuudella oli kannatusta myös Haukiputaalla. Haukipu­taan lestadiolaisuudella oli kui­tenkin vanhat juuret. Perimätieto kertoo, että tunnettu saarnaaja Heikki Parkajoki oli saarnannut täällä jo 1850-luvulta. Kerro­taan myös, että Ruijassa v. 1858 käyneet haukiputaalaiset kalas­tajat olivat Torniojokilaakson kautta kulkiessaan tuoneet uu­den herätysliikkeen kotiseudul­leen. Haukiputaalaisilla oli kos­ketuksia myös Ouluun, josta tuli 1860-luvulla keskeinen lähetystyön tukikohta.

 

Paikkakunnan ensimmäinen nimeltä tunnettu lestadiolaiskristittypariskunta oli Kemistä Haukiputaalle 27.12.1861 muuttanut Olavi ja Greta Flänkki. He muuttivat Törmälän taloon. Törmälässä pidettiin 17.2. 1863 paikkakunnan ensimmäiset lestadiolaisseurat. Seuroissa puhui pellolainen "Sokea-Moo­ses". Seuravieraina ovat olleet mm. seppä Haapalahti, Matti Sandelin ja ruotusotamies Matti Väntti, jonka tiedetään saaneen seuroissa parannuksen armon. Väntti ja toinen ruotusotamies Antti Tyvi olivat ensimmäisiä uskovaisia lestadiolaisia saar­naajia paikkakunnalla. Matti Väntti oli rovasti Viktor Alfred Virkkulan läheinen uskonveli.

 

Lestadiolaisen kristillisyyden leviäminen

Lestadiolaisuuden tienraivaajiin paikkakunnalla voidaan lukea "kanssapuheiden pitäjä", seppä Aapo Rehu. Vuonna 1875 Simosta muuttanut opettaja Anna Charlotta Kujala vaikutti itse uskon käsittäneenä voimakkaasti oppilaisiinsa. Saarnamiehistä mainittakoon Erkki Savi­laakso Taipaleenkylästä, Mikko Turunen Maunun sahalta, Matti Jämsä Pohjois-Kellosta ja Heik­ki Luukela Jokikylästä. Myöhemmin vaikutti koko kristillisyydessä laajasti opettaja Heikki Jussila. Hän teki parannuksen 17.7.1884 Iissä pastori Jaakko Veijolan luona ja puhui asiasta samana iltana kotonaan, jolloin myös hänen veljensä Matti ja Jaakko tekivät parannuksen. Maunun sahan isännöitsijä An­ders Halttu oli innokas seurojen järjestäjä. Seuroja pidettiin sahan väenpirtissä.

Seuroja pidettiin lisäksi edellä mainittujen Jussilan veljesten kotona sekä Holman ja Uudentalon taloissa. Jokikylässä seurataloja olivat Rehun talot, Vänttilä ja Erkki Sipolan talo. Pitäjän pohjoisosassa seurataloja olivat Halonen, Greus ja Kropsun talo. Kellon kylässä seuroja pidettiin mm. Takkulas­sa ja Similässä. Pateniemessä, joka oli Kellon kylän Oulun puoleinen osa, pidettiin seuroja mm. Pateniemen sahan ruoka­lassa sahanhoitaja Huumosen toimesta.

 

Ulkopuolisten asennoituminen

Kirkon viranomaiset tunsivat alusta alkaen epäluuloa usko­vaisia kohtaan. Tämä johtui myös siitä, että liikkeeseen kuulumattomat arvostelivat voi­makkaasti lestadiolaisia ja syyt­tivät heitä harhaopista. Tuomiorovasti Borg kuulusteli voimak­kaasti vuonna 1871 piispantarkastuksessa Matti Vänttiä ja Antti Tyveä kristinopista. Hän ei huomannut miesten uskonkäsityksessä mitään arvosteltavaa.

Vuonna 1878 tuli Haukiputaalle vt. kappalaiseksi lestadio­lainen Viktor Alfred Virkkula. Hänen saarnansa vaikuttivat niin, että osa kuulijoista tuli lii­kutuksiin. Se häiritsi seurakun­talaisia, ja he valittivat asiasta vuonna 1879 tuomiokapituliin. Virkkulan ei todettu saarnanneen väärin, eikä hän katsonut voi­vansa estää Pyhän Hengen työtä. Haukiputaan ensimmäisen kirkkoherran vaali kesti

noin neljä vuotta. Hakijoina olivat Alfred Virkkula ja August MaImberg. Vaikka Virkkula sai kaksissa vaaleissa äänten enemmistön, silloinen piispa ei nimit­tänyt häntä virkaan. Vasta kun Virkkula kannattajineen valitti senaattiin, määrättiin piispa antamaan hänelle valtakirja vuon­na 1901.

 

Toiminnan järjestäytyminen

Seurojen järjestäminen aiheutti järjestäytymistarpeen. Mainittakoon, että sahanhoitaja Anders Halttu oli Suomen Rau­hanyhdistysten Keskusyhdis­tyksen perustajajäsen. Haukipu­taalle perustettiin ensimmäisenä Haukiputaan Kellonkylän Rau­hanyhdistys 7.12.1924. Seuraavana vuonna yhdistys osti maa­palstan toimitaloa varten. Ensimmäinen kokous omassa toi­mitalossa pidettiin elokuussa vuonna 1926.

Haukiputaan Rauhanyhdistys perustettiin 28.12.1929. Toimitalo tehtiin Janne Kropsun lahjoittamalle maalle vuonna 1932. Paikkakunnalla olleiden sahalaitosten johtajat antoivat lahjoituksena suuria määriä puutavaraa.

Kulkuyhteyksien vaikeuden takia perustettiin Haukiputaan Jokikylän Rauhanyhdistys vuonna 1932. Yhdistys osti toimitalon työosuuskunnalta. Pateniemen Rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1934 ja toimitalo tehtiin neljä vuotta myöhemmin. Rauhanyhdistykset ovat toimineet keskenään kiinteässä yhteistyössa kaikessa evankeliumin julistamiseen liittyvissä asioissa. 

Timo Vänttilä

(Päivämies 26.5.1993)